SDP:n Koskisen ryhmäpuheenvuoro ajankohtaiskeskusteluun ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta

Muutokset puhuttaessa mahdollisia, puhuttu muoto pitää

Arvoisa puhemies

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kiittää valtioneuvostoa vuoden 2024 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivittämisestä ja osin parlamentaarisesta valmistelusta, kun ulkoasianvaliokuntaa kuultiin osana päivitystyötä.

Kansainvälisessä toimintaympäristössä on tapahtunut huomattavia muutoksia kahden vuoden aikana. Kriisit ovat eskaloituneet ja toisenlaista on myös Yhdysvaltojen muuttunut ulkopolitiikka.

Suomen tulee hyvin selvin sanoin ja teoin jatkaa kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tukemista ja maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava ihmisoikeusperustaista.  

Transatlanttiset suhteet ovat muutoksessa ja ennakoimattomuus on sana, joka kuvaa nykytilannetta. Presidentti Trump totesi vastikään, että Yhdysvallat vähentäisi tuntuvasti joukkojaan Saksassa. Tämä sen ohella, että presidentti Trump ilmoitti myös tullien korottamisesta EU:sta tuotaville autoille vastoin viimevuotista kauppasopimusta.

Euroopassa on uudessa tilanteessa pystyttävä toimimaan itsenäisemmin, omien arvojensa ja periaatteidensa pohjalta. EU-maiden omaa puolustusta on vahvistettava. Osana omavaraisuuden vahvistamista teknologiapolitiikkaan on kiinnitettävä enemmän huomiota ja uusia kauppakumppanuuksia on rakennettava. EU:n on oltava strategisesti autonominen.

Euroopan unionin jäsenenä olemme osa maailman suurimpia sisämarkkinoita – unionia – jonka perustan luovat perussopimukseen kirjatut perusarvot – ihmisoikeudet, oikeusvaltio ja kansanvalta. Olemme osa turvallisuusunionia, jonka jäsenmaita sitoo keskinäisen avunannon lauseke ja solidaarisuuslauseke. EU on Suomelle tärkeä vakauden ja turvallisuuden yhteisö, kun maailmalla on epävarmuutta.

Samalla EU on vastavoimana suurvaltaitsekkyydelle, vakauttava taho ja sääntöpohjaisuuden soihdunkantaja.

EU:n on kuitenkin kyettävä reagoimaan ja toimimaan nopeammin ja tehokkaammin. Siksi Unkarin vaalien jälkeinen tilanne on hyödynnettävä määräenemmistöpäätöksentekoon siirtymiseksi EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Arvoisa puhemies

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien noudattamista on edellytettävä kaikilta valtioilta. Kukaan tai mikään valtio ei ole lain yläpuolella. Kansainvälisen oikeuden rikkomisella on oltava seuraamukset ja kansainvälisen oikeuden vastaiset sotatoimet tulee tuomita johdonmukaisesti ja faktapohjaisesti kaikkien yhteisiä normeja rikkovien osalta.

YK:n peruskirja on selkeä: väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttäminen toista valtiota vastaan on kiellettyä. Kaksi poikkeusta sotilaalliselle voimankäytölle ovat kansallinen maanpuolustus ja YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus.

Suomi on voimakkaasti tuominnut Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, kannattanut Venäjän vastaisia pakotteita ja tukenut Ukrainaa. Ukrainan tukemista on jatkettava niin pitkään kuin tarpeellista maan käydessä oikeutettua puolustustaistelua.

Yhtä lailla, kun tuomitsemme kansainvälisen oikeuden rikkomisen Euroopassa, on niin tehtävä myös muualla tapahtuvissa kansainvälisen oikeuden vastaisissa toimissa.

Ajankohtaisselonteossa käsitellään Lähi-idän tilannetta, mutta verrattain kapea-alaisesti, painottuen sotaan Iranissa ja Persianlahdella. Samassa yhteydessä tulee arvioida myös sotatoimia Libanonissa, Länsirannalla ja Gazassa sekä toimia kahden valtion ratkaisun edistämiseksi. 

Viime syksynä YK:n yleiskokouksen yhteydessä usea maa, Suomenkin liittolaisia, tunnusti Palestiinan valtion. Mutta Suomi ei. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä toistaa aiemman kantansa siitä, että Suomen tulee tunnustaa Palestiinan valtio ja näin konkreettisesti osoittaa tukeaan kahden valtion ratkaisulle.

Lähi-idän rauhanratkaisujen on perustuttava kansainväliseen oikeuteen. Sotaa ei ratkaista voimankäytöllä vaan neuvottelemalla. Libanonin tilanteen ei pidä jäädä varjoon neuvoteltaessa kestävää ratkaisua alueelle.

Suomen ja EU:n aktiivisuutta konfliktien ratkaisupyrkimyksissä ja rauhanvälityksessä on lisättävä.

Arvoisa puhemies

Eduskunnassa käsitellään samaan aikaan hallituksen esitystä ydinaseisiin liittyvien rajoitusten poistamisesta ydinenergialaista.

Ajankohtaisselonteossa on kirjaus siitä, että Suomeen ei aiota sijoittaa ydinaseita rauhan aikana.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä tämä ei riitä, vaan rajoitukset on kirjattava lakiin. Suomi kuuluu jo nyt täysimääräisesti Naton ydinsuojaan ja osallistuu ydinpelotesuunnitteluun. Kansallinen ydinenergialaki ei ollut este Suomen liittymiselle Natoon.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää myös erittäin valitettavana yksipuolista tapaa, jolla asiaa valmisteltiin. 

Edellytämme, että jatkossa kunnioitetaan perinteistä parlamentaarista toimintatapaa merkittävissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.